Kuva 1.Pohjakartta Kangasjärven alueesta

Kuva 2. Ekologinen tila 2008

Selite

Kuva 3. Ekologinen tila 2013

Kuva 4. Ekologinen tila 2013 (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri /Pintavesien_tila?f=EtelaSavon_ELYkeskus)

Selite

Lähteiden mukaan Kangasjärven laskujoen Rakkineenjoen, samoin kuin vesireitin monen muun jokiosuuden ekologinen tilaluokitus 2013 on ”Ei tietoa.”

Kuvatessaan pintavesien ekologista tilaa Etelä-Savon Elinkeino- ,liikenne- ja ympäristökeskus lausuu muun muassa: ”Merkittävimpiä vesistöjen tilaa heikentäviä tekijöitä Etelä-Savossa ovat hajakuormituksesta (maa- ja metsätalous, haja-asutus) aiheutuva rehevöityminen sekä asuma- ja teollisuusjätevedet sekä teollinen toiminta valuma-alueilla (mm. turvetuotanto). Hajakuormituksen vaikutukset näkyvät erityisesti matalissa humuspitoisissa järvissä mutta heijastuvat lievempänä myös vesistöjen yleiseen tilaan.”

lähde: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Pintavesien_tila?f=EtelaSavon_ELYkeskus

Pintavesien ekologinen tila - Etelä-Savo Julkaistu 2.10.2013 klo 10.53, päivitetty 1.10.2013.

3. Natura 2000-alueesiin liittyviä toteamuksia

Rakkineenjoki on osa Natura 2000-aluetta FI0500009 Petkellammensuo ja on luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä 3260 Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho Batrachium- kasvillisuutta. ”Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta 2001-2006”- asiakirjoissa luontotyypin 3260 suojelutaso todetaan Suomessa boreaalisella alueella huonoksi. Luontotyypin yhdeksi uhkatekijäksi ennen, nykyään ja pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa todetaan turpeenotto.

Iso-Huppion Natura 2000-alue FI0500005 edustaa luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä 7110 Keidassuot , 7120 Muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot ja 9010 Boreaaliset luonnon- metsät. Näistä keidassuot ja boreaaliset luonnonmetsät kuuluvat ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin. ”Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta 2001-2006”- asiakirjoissa luontotyypin 7110 suojelutason kokonaisarvioksi todetaan Suomessa boreaalisella alueella ”epäsuotuisa huono” ja ennuste tulevaisuudesta ”epäsuotuisa riittämätön.” Luontotyypin yhdeksi uhkatekijäksi ennen, nykyään ja pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa todetaan turpeenotto. Luontotyypin 9010 Boreaaliset luonnonmetsät suojelutaso todetaan epäsuotuisaksi.

2006-20012 raportointiaineistoa ei ole kantelijan käytössä, koska asiaa koskeva ympäristöhallinnon verkkosivulla ei tietoja ollut 10. 02. 2014.

4.Kantelijan päätelmä

Turvetuotannon ympäristövaikutusten tunnistamisen suhteen Suomessa vallitsee voimakkaasti kaksijakoinen tilanne. Kantelija on tässä lainannut yleisesti saatavilla olevia viranomaisen lausumia ja asiakirjoja (kohdat 2, 3 ja 4), joiden se katsoo kuvaavan lähimenneisyydessä vallinnutta ja nyt vallitsevaa asiantilaa. Ympäristöviranomainen toisaalla toteaa haitalliset ympäristövaikutukset ennen, nykyään ja pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa, mutta lupamenettelyssä vaikutuksiin suhtaudutaan vähättelevästi.

Kangasjärveä kuormittavien turpeenottoalueiden pinta-ala on lähes sama, kuin järven pinta-ala ja edellä mainittu E-S ELY-keskuksen toteamus turvetuotannon vesistön tilaa heikentävänä tekijänä ei voisi muuhun järveen Etelä-Savossa paremmin sopia. Kantelijan tiedossa ei ole vastaavanlaista tilannetta Etelä-Savossa eikä lähiseuduilla. Kangasjärven olosuhteista on runsaasti eri asteita tutkimusaineistoa toiminnanharjoittajan velvoitetarkkailun ja viranomaisten näytteenoton seurauksena. Veden pH-arvon poikkeamat keskimääräisestä aiheuttavat kuitenkin yhä ihmetystä, eikä niitä ole selitetty (puhelinkeskustelu E-S ELY-keskus/ kantelijan asiamies 4.2.2014).

Kantelija katsoo, että on mahdollista, jopa erittäin todennäköistä, että järven pinta-alaan verrattuna laajamittainen turvetuotanto aiheuttaa vedenlaadun vaihtelua. Erikoista on se, että järven ekologinen tila on onnistuttu luokittelemaan hyväksi huolimatta vuosikymmeniä jatkuneesta turvetuotannon kuormituksesta ( katso kohdat 2 ja 3 ).

Rakkineenjoki saa lähes kaiken vetensä Kangasjärvestä ja joki elinympäristönä on riippuvainen järven vedenlaadusta. ”Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta 2001-2006”- asiakirjassa luontotyypin 3260 suojelutaso todetaan epäsuotuisaksi Suomessa boreaalisella alueella, johon Etelä-Savon maakunta kuuluu. Luontodirektiivin 6.3 artiklan arviointi- velvoitetta vältellään suomalaisessa ympäristölupakäytännössä, vaikka toisaalla esitetään turve- tuotantoa koko luontotyypin uhkatekijänä. Tämän lisäksi Rakkineenjoen ekologinen luokitus 2013 ”Ei tietoa” johtaa tilanteeseen, jossa direktiivin 2000/60/EY (ns. vesipuitedirektiivi) art. 4.1.c. ympäristötavoitteita ei voida Rakkineenjoen osalta saavuttaa.

Huppionsuon turvetuotantoalue (Taltionumero 2946) on Iso-Huppion Natura 2000-alueen FI0500005 välittömässä läheisyydessä. Kohdassa 3. esitetyn mukaan turvetuotantoa pidetään alueella esiintyvien ensisijaisesti suojeltavien luontotyyppien uhkatekijänä; muina uhkatekijöinä mainitaan suon kuivaaminen, ojitukset ja muu vesiolojen muuttaminen. Turvetuotannon suoalueen vesitasapainoon liittyvät vaikutukset ovat tyypillisesti suurimmillaan tuotannon alkuvaiheessa, mutta ne jatkuvat sen jälkeen merkittävinä ja etenevinä. Kantelija katsoo, että Huppionsuon turvetuotantoalueen ympäristövaikutuksia ei ole aiemmin eikä käsillä olevassa tapauksessa asianmukaisesti luontodirektiivin 6.3 artiklan mukaisesti arvioitu.

Käsillä olevien ympäristölupavalitusten käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa on Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut selityksen, jossa se on lausunut

muun ohella seuraavaa: ”Valtioneuvoston 20.8.1998 antamassa päätöksessä Euroopan yhteisön

Natura 2000 -verkoston hyväksymisestä todetaan, että verkostoon on sisälletty alueita, joiden välittömässä läheisyydessä on turvetuotannossa olevia tai siihen varattuja ja hankittuja soita. Turvetuotantoa näillä soilla on pidettävä valtakunnallisen energiahuollon kannalta tarpeellisena ja

näillä soilla voidaan turvetuotantoa harjoittaa. Suojelun kannalta riittävän tehokkaasti käsitellyt tuotantoalueen kuivatusvedet voidaan johtaa tällaisilta alueilta myös Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan vesistöalueeseen tai suojelusuolle.”

Kantelijan katsoo, että Valtioneuvoston 20.8.1998 antamaa päätöstä ei voida pitää luonto- direktiivin 6.3 artiklan arviointivelvoitteesta vapauttavana, kuten nyt on pidetty.

Turvetuotannon päästöjen vaikutuksia vähättelevä ympäristölupakäytäntö Suomessa rikkoo kantelijan käsityksen mukaan luontodirektiivin 6 artiklan 3. kohtaa.

Näin ollen Natura 2000 -kohteen ulkopuolella sijaitsevien turvetuotantoalueiden toiminnan vaikutuksia Natura 2000 -kohteisiin ei ennen luvan myöntämistä arvioida asianmukaisesti, eikä objektiivisesti arvioiden ole poissuljettua, että ne vaikuttavat kyseiseen alueeseen merkittävästi.

5. Muuta asiaan liittyvää

Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa ja lukuisissa selvityksissä todetaan luontodirektiivin puutteellinen implementointi Suomessa. Teoksessa Luonnonsuojeluoikeus ( Suvantola, Leila – Similä, Jukka 2011) tekijät toteavat sivulla 89, että Suomessa ei muodosteta asianmukaisesti kaikista SCI- alueista SAC- alueita, heikentämiskielto on pantu vajavaisesti täytäntöön eikä hankkeita tai suunnitelmia arvioida kattavasti ja niiden toteuttamista estetä. Implementaatiovaje kohdistuu tekijöiden mukaan luontodirektiivin artikloihin 4.4, 6.2, 6.3 ja 6.4. Suvantola ja Similä viittaavat kyseisessä kohdassa Kuusiniemi 2000, Tolvanen 1998,Kallio 2001 ja Kokko 2003.

Selvityksistä mainittakoon Oikeudellinen selvitys luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan toimeenpanosta olemassa olevien luvanvaraisten toimintojen osalta Toimeksiantaja: Ympäristöministeriö; Leila Suvantola 13.8.2013 sekä Natura 2000 –verkostoa koskeva heikentämiskielto: arviointia ja kehittämistarpeita; Kari Kuusiniemi 11.4.2012.

Kantelija katsoo, että turvetuotannon ympäristölupien myöntämisessä Suomessa rikotaan oikeuskirjallisuudessa ja mainituissa selvityksissä esiin tulevia yhteisön ympäristöoikeuden säännöksiä.

6. Asiavirheen korjaus kanteluun CHAP(2013)03881

27/11/2013 ( Pieksämäen Luonnon Ystävät ry) päivätyssä kantelutekstissä on asiavirhe. 27/11/2013 päivätyssä tekstissä Sahinjoen ja Naarajoen ekologinen tila on virheellisesti todettu välttäväksi.

Sahinjoen ja Naarajoen ekologinen tila on määritetty tyydyttäväksi Suomessa vuonna 2013 suoritetussa pintavesien ekologisen tilan luokittelussa.

Tätä seikkaa koskevan korjauksen on kantelijan asiamies jo toimittanut Ympäristöasioiden pääosastolle 09.01.2014 sähköpostilla, mutta selvyyden vuoksi asia tulkoon tässä vielä mainittua.

Pieksämäellä 10. 02. 2014

Pieksämäen Luonnon Ystävät ry

Jaakko Savola Yrjö Snellman

puheenjohtaja asiamies

Liitteet: Neljä korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä

1. Diaarinumero 3634/1/11, Taltionumero 2946, Antopäivä 17.9.2013 (Huppionsuo)

2. Diaarinumero3635/1/11, Taltionumero 2947, Antopäivä 17.9.2013 (Rajasuo)

3. Diaarinumero 3636/1/11, Taltionumero 2948, Antopäivä 17.9.2013 (Viransuo)

4. Diaarinumerot 3637 ja 3777/1/11, Taltionumero 2949, Antopäivä 17.9.2013 (Ropolansuo)

2